Ei mennyt ihan putkeen, mut ei kylla viemariinkaan...

Kaikkien naiden reissuvuosien jalkeen, koitti vihdoin se hetki, mita olin jo pitkaan pelannyt. Mun suunnitelamani eivat menisikaan taysin pukeen. Kontrollifriikille, toi ei oo maailman miellyttavin tilanne, tosin jalkeen pain taytyy sanoa, ettei se mun universuamiani kylla kauheasti vavisuttanutkaan. Ehka vahaiset henkiset vauriot jotuivat siita, etta olin aina tiennyt sen paivan melkein varmasti olevan joskus edessa. Olisin luullut sen tosin olleen todennakoisempaa silloin , kun kulutin vuoden aikana lentokoneen penkkeja 109 tunnin edesta.

Matkalla Helsinki-Vantaan lentokentalle sain tekstarin, mika kuta kuinkin julisti etta onneksi olkoon, olette valinneet juuri sen lennon, joka on teknisten vikojen takia jumissa Bangkokissa ja lahtee vasta seuraavana aamuna. Olkaa hyvat ja ottakaa yhteys transit deskiin, niin me viedaan sut Helsingin keskustan hotelliin "yoksi". Yo on suhteellinen kasite, koska jos paaset hotellille puoli kahdentoista aikoihin ja aamu neljalta pitaa pinkasta ylos niin ei siina kauaa ehdi hoyhensaarien maisemia ihailemaan...

Vahan yllatyin omaa reaktiotani ton viestin saadessani. Pikainen pakokauhun sekainen fiilis ehti ehka 10 sekunnin ajan vaikuttaa aivotoimintaani, mutta sen jalkeen vain totesin, etta oh well, such is life. Hotellivoucheria Finnairin naikkoselta saadessani, se totesi vain hymyssa suin, etta "Sa taidat matkustaa todella paljon, kun osaat ottaa tan noin. Suurin osa ihmisista on perunut lentonsa, joten teilla on huomenna puoli tyhja kone." Olin puulla paahan lyoty, en pelkastaan sen takia, etta oma oh well asenteeni oli saanut positiivisen palautteen vaan paasaantoisesti siita, etta ihmiset olivat peruneet lentonsa taman takia. Mita ihmetta nekin oikein on ajatellu? Joo oon tassa odottanut Singaporen lomamatkaani (kone oli siis sinne matkalla) tosi innolla, mutta nyt kun lento on 7 tuntia myohassa, niin ma perun koko matkan ja meenkin takasin toihin! Niilla kavereilla ei oo voinu olla non-refundable hotellimajoitusta perilta varattuna...

Lentokone oli tosiaan puolityhja. Makin sain koko penkkirivin itselleni. Singaporeen laskeuduttaessa kello oli 11 illalla. Toivoin, etta siihen aikaan olisi viela jatkolentoja Perthiin, koska olin sopinut tapaamisen sohvasurffaus hostini kanssa seuraavalle paivalle. Portilla mun nimellani varustetulla lapulla oleva naikkonen kuitenkin kuitenkin haihdutti ilmaan mun haavekuvani todetessaan, etta olisin matkalla Carlton Hotelliin yoksi ja lentoni lahtisi vasta seuraavana paivana ILLALLA!! Mita hemmettia, kuinka ne ei olleet saaneet mua muka buukattua aamulennolle!? No jalleen kerran mun pesimistisyyteni vaistyi kiltisti sivuun positiivisen ajattelun tielta ja totesin vaan, etta hei saanpahan mahdollisuuden viettaa paivan Sinporessa Finnairin laskuun.

Carlton Hotelli oli vahan kuin kohtalon ivaa. Kyseista hotellia kaytettiin mun Singaporen opiskeluaikana jokaisessa hemmetin esimerkissa. Meidan koulu tuntui pakkomielteisesti rakastavan sita hotellia. Sen lisaksi muistan, kuinka vaihtarivuoden aikana kavimme Millan kanssa tekemassa pienia site inspectioneita Singiksen hienostohotelleihin ja totesimme tuon paikan aulasta, etta taalla vois kylla ihan mielellaan yopya. Tama seuraava juttu nyt ei ehka kenellekaan muulle aukea kun Outille, mutta kaiken kruunasi viela se, etta aula oli taynna Emiratesin lentoemoja ja pilotteja. Ma niin sovin joukkoon :) Huone oli mahtava ja ihan loistavilla nakymilla varustettu. Meille oli jarkatty fantastinen buffet illalle (kiva syoda yhdelta yolla...) ja yhta tayttava aamiainen aamulle. Elama oli loistavaa!

Ainoa ei niin loistava juttu oli, etten todellakaan ollut suunnitellut pysahtyvani matkalla +32c kuuman kosteassa paivantasaajalla sijaitsevassa paratiisissa, joten mun vaatetus oli aikas out! Joo Farkut ja vaelluslenkkarit ei sovi sanan Singapore kanssa yhteen patkaakaan! Onneksi olin kuitenkin kerrospukeutunut, joten t-paita sentaan loytyi kaytettavissa olevasta vaatevalikoimasta ettei millaan ulkoilutakilla tarvinnut lahtea ihmisia kaduille naurattamaan... Niin siis selvennetakoon viela, etta matkatavarani siirrettiin suoraan seuraavan paivan lennolle, eli olin kasimatkatavaroilla liikenteessa...Toki rinkassa olisi ollut Singiksenkin ilmastoon sopivaa hepenetta. Kasimatkatavaroimma lahinna sarkyvia tuliaisjuttuja tutuille seka kirjoja. Enka sitten kuitenkaan halunnut menna sivuja opuksistani irti repimaan ja vedella liimailemaan niista paalleni jotain ihonmyotaista tee-se-itse kotelomekkoa. Muuten tuo olisi ehka ollut ihan mielenkiintoinen ja toteutettavissa oleva valinta, mutta sekaan ei olisi mennyt yhteen niiden vaelluslenkkareiden kanssa...

Alkuperaisen lentoni Singiksesta Perthiin piti laskeutua 00.30. Olin tuon takia varannut hostellin ensimmaiseksi yoksi, koska mielestani ei ole kauhean kohteliasta paukata vieraille ihmisille kylaan keskella yota. Mulle oli buukattu uusi jatkolento samalla aikataululla, joten sen takia tarvitsin edelleen hostellin yoksi. Olin niin kiitollinen, etta Mei hoiti asian puolestani.

Aamupalalla kauan kaipaamaani lohikaarme hedelmaa poskeen pistellessani, laitoin tekstarin Perthissa odottavalle sohvasurffaus isannalleni, etta mitas jos nahtaisi vasta seuraavana paivana, koska olin jaanyt jumiin. Han ihanan ihmisena lupasi soittaa hostelliin ja muuttaa mun varaukseni sille yolle ja tapaisin hanet

Olin ehka alitajuisesti osannut varautua naihin stoppeihini. Olin nimittain ottanut loput viimereissulta jaaneet Singaporen dollarit mukaani . Tosin alunperin sita varten, etta olisin voinut syoda lentokentalla odottaessani vaihtoa. Nyt sain hyodynnettya ne muuhun. Siina sitten kiertelin paivan pitkin poikin tuttuja maisemia ihaillen ja kuvia rapsien. Paasin jopa ulos Chinatownista ostamatta yhtaan Pashmiinaa, mika on jo sinansa mulle saavutus. Pahminat tosin naytti kylla olevan siella tavaravalikoimassa jo out. En ollut kyllakaan yhta onnekas tyynynpaalisien suhteen...Niita jai parikappaletta kateen. Mutta puolustuksekseni voin sanoa, etta olin kironnut edellisten Singiksesta 3 vuotta sitten ostamieni jo kuluneen sohvallani siihen pisteeseen, etta vaatisivat vaihtoa. Tiesin, etta loytaisin uudet haluamanilaiset Singiksesta, mutta oli ehka typeraa ostaa matka Singaporeen sita varten, etta saisi ostaa muutaman pari euroa maksavan tyynynpaallisen... HAH! Thanks Finnair, I got them now!

Kun oli lopulta aika suunnata lentokentalle, sain hotellilta rahaa taksimatkaa varten. Siina tujottelin $25 rahanippua hetken ajan aivot raksuttaen, ja lopulta tein Sansut. Come on, kyllahan te tiedatte, mita tapahtuu, jos mulle laittaa rahaa kateen ja antaa vaihtoehtoja... Miksi ihmeessa olisin kayttanyt $25 taksiin, kun mulla ei ollut edes tavaraa mukana raahattavanani? Sen sijaan otin metron, josta maksoin $3 ja soin viela kentalla hyvin. Niin ja jaihan niitaa dollareita seuraavaa Singaporeen jumiutumista vartenkin :)